Pelastusarmeija ihmisten apuna yli 130 vuotta
Saavuttuaan koulutuksesta Lontoosta upseerit Constantin Boije af Gennäs, Hedvig von Haartman ja Alva Forsius järjestivät ensimmäisen Pelastusarmeijan kokouksen Siltasaaren sirkusmaneesissa Hakaniemessä 8. marraskuuta 1889. Se oli Pelastusarmeijan toiminnan lähtölaukaus Suomessa.
Aluksi työ kohtasi vaikeuksia ja vastarintaa: sotilaallisia termejä, pukuja ja uudenlaisia toimintatapoja vierastettiin. 130 vuoden aikana Pelastusarmeija on laaja-alaisen auttamistyön ansiosta saavuttanut ihmisten luottamuksen. Haluamme auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, niinpä toimintaamme kuvaa hyvin tunnuslause soppaa, saippuaa, sielunhoitoa.
Pelastusarmeijan upseerit auttoivat ihmisiä alusta alkaen myös aineellisesti, tekivät kotikäyntejä, siivosivat, veivät vaatteita ja ruokaa tarvitseville. Ihmiset haluttiin kohdata kokonaisvaltaisesti. Vuonna 1891 perustettiin Turun Nummenmäelle ensimmäinen slummiasema, joka keskittyi sosiaalisen ja ruoka-avun antamiseen. Myöhemmin samana vuonna aloittivat slummiasemat Helsingissä ja Viipurissa. Ensimmäinen jouluavustusjakelu järjestettiin 1892. Pian aloittivat toiminnan ensimmäiset lastenkodit, lastenseimet sekä miesten ja naisten asuntolat.
Pelastusarmeija on järjestänyt lapsille kesälomatoimintaa vuodesta 1907 alkaen. Ensimmäinen ”kesäsiirtola” perustettiin Helsingin Pitäjänmäelle, ja pari vuotta myöhemmin saatiin seuraavat siirtolat Viipuriin ja Helsingin Mustikkamaalle sekä vähitellen monien muiden kaupunkien yhteyteen. Vuonna 1907 avattiin myös ensimmäinen miesten yömaja Helsingin Sörnäisissä. Miehet maksoivat yöstä pienen korvauksen, muuten toiminnan mahdollistivat erilaiset avustukset. Asuntoloiden yhteydessä oli halkotarhoja, jotka antoivat työtä ja toimeentuloa monille.
Pelastusarmeija mukana Suomen kohtalonhetkissä
Pelastusarmeija on aina ollut aktiivisesti mukana Suomen kriisitilanteissa. Sisällissodan aikana perustettiin lastenkoteja orvoille, ruokittiin nälkäisiä yli rintamalinjojen, käytiin katsomassa vankeja ja heidän perheitään. Laulu- ja musiikkiryhmien vierailut olivat odotettuja ja toivat lohdutusta epätoivon keskelle. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen osallistuttiin 17 muun järjestön kanssa Suomen Huollon työhön maamme toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Rauhan tultua työ kehittyi kaikilla osa-alueilla, erityisesti lapsi- ja nuorisotyö oli vilkasta suurten ikäluokkien synnyttyä. Pyhäkoulut ja partiot kokosivat tuhansia lapsia yhteen ympäri Suomen.
Lama kohtasi suomalaiset 1990-luvun alussa. Yhtäkkiä Kallion toimipisteemme Helsingissä täyttyi ihmisistä, jotka hakivat apua. Avuntarve oli paljon suurempi kuin mihin Pelastusarmeija pystyi vastaamaan. Media ulkomaita myöten kiinnostui asiasta. Pelastusarmeijan leipäjonoista tuli käsite, joka tunnetaan vieläkin. Pelastusarmeijaan alkoi tulvia lahjoituksia, joiden turvin apua pystyttiin antamaan päivittäin sadoille ihmisille.
Työmme jatkuu edelleen. Kallion sosiaalipalvelukeskuksen ja muiden paikallisten toimipisteidemme kautta lähes 200 000 ihmistä kohdataan vuosittain. Yksi Pelastusarmeijan vahvuuksista on aina ollut tapa, jolla se pystyy nopeasti reagoimaan muuttuviin oloihin ja muokkaamaan toimintaansa siten, että se parhaiten vastaa sen hetkisiin tarpeisiin. Suoran avun lisäksi tarjoamme keskusteluapua ja palveluohjausta ja järjestämme tapahtumia ja leirejä. Lisäksi meillä on asumispalveluja työtoimintoineen, lasten päiväkoteja sekä vanhusten asuintalo ja hoitokoti.